TIC TIMOR I.P FASILITA TREINAMENTU REDE NIAN BA TÉKNIKU HUSI INSTITUISAUN ESTADU 16

Ajénsia Tecnologia da Informação e Comunicação (TIC) TIMOR I.P, fasilita treinamentu ba IT husi instituisaun estadu hamutuk 16 atu fahe koñesimentu intermediáriu iha área rede nian ka networking nune’e, bainhira remata treinamentu bele responsabiliza ba sistema ne’ebé maka instala iha sira instituisaun hanesan, halo konfigurasaun, dezeñu nomós asegura. Treinamentu ne’e, kria koñesimentu ne’ebé maka hanesan iha aspetu horizontal ba pesoál tékniku sira iha liña ministerial. Ho ida ne’e, neineik, alkansa padraun treinamentu ida ne’ebé maka hanesan, ba pesoál sira husi liña ministériu sira nune’e bainhira sira muda husi ministériu ida ba ministériu seluk, sira iha koñesimentu kuaze hanesan hotu. Iha entrevista ho jornalista sira, Diretór Ezekutivu TIC TIMOR I.P, Roberto Caitano de Sousa Vicente informa, ida ne’e mós papél ne’ebé Governu fó ba TIC TIMOR liu husi kompeténsia ne’ebé maka iha, atu kontinua fó asesoria nomós treinamentu ba pesoál tékniku iha instituisaun estadu hotu, la’ós Governu de’it maibé Pilár haat ne’e inklui Ajénsia autónomu sira tanba ba oin atu halo funsaun didi’ak, tenke kria duni padraun ida ba pesoál sira no tenta atu sentraliza rekursu informátika Governu nian iha fatin ida. Tanba dala barak, bainhira mudansa iha Governu tenke kontinua re investe rekursu ne’ebé maka hanesan de’it tanba la asegura informasaun Governu nian iha fatin ida. Ho ida ne’e ba oin tenke muda polítika ida ne’e. Lori Ajénsia nia naran fó hanoin barak ba Governu no iha dalan atu hahú sentraliza ba iha TIC TIMOR to’o agora TIC TIMOR iha ona instituisaun estadu 44 maka hahú ona uza fasilidade Governu eletróniku iha sentru de dadus Governu Eletróniku inklui mós embaixada sira munisípiu 12 nomós PNDS maibé sei kontinua husu atu embaixada Timor-Leste nian iha estranjeiru kontinua asegura dadus Governu nian iha TIC TIMOR. “Ami mós kontinua servisu hamutuk MNEK hodi fó tulun halo kriasaun ba website ho embaixada sira iha rai liur tanba dala barak sidadaun sira iha liur objetivu sira ne’e hahú la’o neineik atu nune’e to’o tempu ida bele atinje objetivu husi Governu ne’ebé maka mai,” informa Diretór Ezekutivu. Nia dehan, matéria ne’ebé maka matéria iha ho estandarte CISCO nian no CISCO alende fa’an produtu nia mós hanesan akademia ida ne’ebé fó treinamentu espesializadu ba ema IT sira iha rede entaun kurríkulu ne’ebé sei fó ba pesoál ne’e sei aprende kurríkulu estandarte CISCO nian. Iha tinan ida ne’e sei halo kontinuasaun atu bele eleva no sira ne’ebé iha tinan kotuk tuir ona kontinua hasa’e no treinamentu tuir mai sei hala’o iha fulan Dezembru. Iha fatin hanesan Komandante CFP superintendente Xefe, Arquimino Ramos, agradese ba TIC TIMOR ba formasaun ida ne’e no hadi’a ona komputadór atu nune’e bele utiliza. Centru Formasaun Polísia mós fó formasaun ba polísia sira no iha mós kooperasaun ho instituisaun sira seluk. Partisipante ba treinamentu refere hamutuk 24 no durasaun tempu ba treinamentu ne'e durante semana rua nia laran atu nune’e sira bele iha koñesimentu natoon katak sira bele. Entretantu treinamentu ne’e hala’o iha Centru Fomasaun Polisia Comoro. #MÉDIA TIC#